Hyvät, pahat ja media

Ajatellaanpa karkea ja yksinkertaistava jako, jossa on puhdas propaganda ja toisaalta ideaali rehellinen media. Huolimatta maailman kulloisestakin tilanteesta, tämä ideaali media säilyttää objektiivisen luonteensa ja kykynsä tarkastella maailmaa yrittämättä sitä muovata ainakaan ohi omien julkilausuttujen periaatteidensa. 

 

Propagandalle tyypillistä on tunteisiin vetoaminen. Oletetaan hyvä ja oletetaan paha, yleensä itse ollaan hyviä tai vähintään pyritään hyvään ja ne muut pahoja. Tähän jakoon liitetään sen mukaisia hyviä ja erinomaisia ominaisuuksia ja tavoitteita. Vastapuoleen liitetään vastaavasti negatiivisia ja käsittämättömiä ominaisuuksia. Korostetaan sitä, että siihen ei voi samaistua.

 

Sotien ja konfliktien osapuolet viestivät tekemisistään tietenkin omia toimiaan oikeuttaen. Ylipäätään valtiot ajavat omia etujaan, ne eivät toimi kuten tuntevat moraaliset ihmiset. Valtiot eivät siis tunne, mutta ihmiset viestin vastaanottajina tuntevat. Näin sodista ja konflikteista viestiminen puetaan usein tunteisiin vetoavaan muotoon, sotatoimet pyritään oikeuttamaan ja yleinen mielipide kääntämään itselle edulliseksi. 

 

Jos siis valtioiden sotaviestintä pyrkii vetoamaan tunteisiin tekemällä karkean me hyvät – ne pahat jaottelun, niin ideaalin median voisi toivoa toimivan pitkälti päinvastoin, koska sen tavoitteena on olla  kriittinen, mahdollisimman itsenäinen, informatiivinen ja totuudellinen. Sen pitäisi hylätä hyvät ja pahat jaottelu ja tehdä parhaansa ymmärtääkseen molempien osapuolten vaikuttimia, lähtökohtia ja tavoitteita ja tämän ymmärryksen pohjalta tehdä sitten omat tulkintansa.

 

Onko siis oma sotauutisointimme irti propagandistisesta me hyvät ja ne pahat pohjaoletuksesta? Ei tietenkään ole. Sotaa ja maailman kiristyvää tilannetta raportoiva uutisointimme olettaa hyvän lännen, johon me yksiselitteisesti kuulumme, ja jolla hallussaan on käsitys demokratiasta ja ihmisoikeuksista. Näitä tavoitteita se ajaa tällä hetkellä pahaa, käsittämätöntä, moraalitonta, arvaamatonta ja vallanhaluista Venäjää vastaan, joka halveksii läntisiä arvoja.

 

Syyriassa paha ja käsittämätön Venäjä pommittaa piittaamatta ja huvikseen sairaaloita. Euroopassa Venäjä tahtoo sekoittaa kaiken, jotenkin sen oletetaan tärkeän kauppakumppaninsa häiritsemisellä saavan jotain mystistä hyötyä. Jopa Itämeren Venäjä tahtoo tukkia, vaikka se sattuukin olemaan sille elintärkeä pohjoinen reitti länteen. Miksi-kysymyksiä ei juurikaan esitetä, pahuus riittää selittäjäksi. Pahuus ja tyhmyys sekä luontainen halu alistua selittänee myös Venäjän kansan selvän tuen hallinnolleen.

 

Venäjään ja enenevässä määrin sen kumppaneihin liitetään siis tuon ne muut -porukan ominaisuudet kuten epädemokraattisuus, häikäilemättömyys, piittaamattomuus, sotaisuus jne. Myös informaatiosota kaikkineen on Venäjän, Kiinan, Venezuelan ja Pohjois-Korean eli lännen vihollisten heiniä. Hyvä länsi tätä ei niinkään harrasta. 

 

Lähtöasetelma aiheuttaa monimutkaisia ongelmia. Venäjän ja kumppaneidensa toimia tulisi voida arvostella ja käsitellä osallistumatta tähän suurten toimijoiden käymään mielikuvapeliin. Eli toisin sanoen Venäjän ihmisoikeus- ja demokratialoukkauksia ja sotatoimia arvostelemalla osallistuu automaattisesti tähän mustavalkoiseen asetelmaan, koska viesti luetaan yleisesti hyväksytyn ja siis mediammekin hellimän narratiivin läpi. Tämän asetelman ulkopuolelle on lähes mahdoton astua. 

 

Vasemmistolaisena peräänkuuluttaisin ihmisoikeus- ja demokratiapuheen kaappaamista takaisin, eli pois Nato-jäsenyyttä ajavan strategisen viestinnän ja sotapropagandan keskiöstä. 

 

Miten näiden edellä esitettyjen kysymysten esittäjälle käy kahvipöytä- tai somekeskusteluissa tai mediassa? Heidät leimataan tietenkin Venäjän trolleiksi, putinisteiksi, salaliittoteoreetikoiksi, Kremlin kellonsoittajiksi, ääripäiksi.

 

Hyvien tai vähintään ymmärrettävien ja pahojen valtiollisten toimijoiden teot ovat yhteismitattomia. Eli samantyyppisistä teoista seuraava paheksunta ei ole samanlaista. Myöskään vaadittavat reaktiot eivät ole yhteismitallisia.

 

Kuubassa on Yhdysvaltojen miehittämä alue, jossa toimii kidutus- ja vankileiri. Syyrian Golan on puolestaan Israelin miehittämä. Näitä saa arvostella, mutta kuulostaa absurdilta vaatia pakotteita läntisille miehittäjävaltioille. Kansainvälisten lakien rikkominen meidän läntiseen leiriin kuuluvien tekemänä ei ole sama asia kuin niiden pahojen muiden kansainvälisen lain rikkomukset. Rangaistusten ja seurausten mittakaavat eivät ole edes vertailukelpoisia. Miksi näin? Koska lännen vaikuttimet pohjimmiltaan ovat hyviä tai vähintään ne voi ymmärtää ja sen vastapuolen vaikuttimet pahoja ja käsittämättömiä. Meille riittää vähemmät perustelut, koska hyväksymme oman narratiivimme. 

 

Hyvä journalismi osaa kyseenalaistaa vallitsevat käsitykset, omatkin asenteensa. Hyvä journalismi kysyy perustavimmatkin miksi-kysymykset, myös periläntisiltä Reutersilta tai AP:ltä kääntämistään jutuista. Hyvä journalismi ei oleta läntistä perusasennetta sellaisenaan, vaan osaa tarkastella sitäkin kriittisesti. 

 

Kuten alussa totesin, varsinkin suuret ja vahvat valtiot ajavat omia etujaan ja viestivät niistä muodossa, joka vetoaa vastaanottajien tunteisiin ja oikeustajuun. Sota- ja viestintäbudjetiltaan vahvimmat ja muutenkin taitavimmat saavat viestinsä parhaiten läpi. Tiedostetaanko nämä asetelmat Ylellä ja muualla suomalaisessa mediassa? Kuinka paljon sotien dynamiikkaa ja vaikuttimia ylipäätään yritetään ymmärtää? Ollaanko aivan varmoja, ettei toisto ole vaikuttanut sekä yleisöön, toimittajiin että poliitikoihin tavalla, joka vahvistaa mustavalkoista asennetta ja mielikuvia? Median tekijäthän ovat toki myös osa samaa vastaanottavaaa yleisöä ja siten ei pelkästään viestijänä vaan myös viestin vastaanottajina ja yhtä lailla saman toiston vaikutuksen alaisina, aivan kuten myös poliitikot. 

 

Olisiko aika alkaa lukea sotaviestintää ja myös median raportointia sodista ja konflikteista huomioiden kuka puhuu, miksi puhuu ja mihin leiriin kokee kuuluvansa? Voisiko raportoitavaa asiaa tarkastella eri osapuolten hellimät narratiivit huomioiden? Se voi olla vaikeaa, mutta nämä asetelmat on silti tiedostettava.

 

 

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu